tutkimusten mukaan suurella osalla alakoululaisista on heikko käsitys ruoantuotannosta.
lasten ja nuorten omakohtaiset kokemukset ruoan reitistä pellolta pöytään ovat vähäisiä maatilojen vähenemisen myötä.
ruoan arvostus ja ruokatottumukset syntyvät jo varhaisessa vaiheessa.
Ruoka- ja ympäristökasvatuksen toimenpiteet ovat konkreettinen, osallistava keino tukea ruoan arvostuksen ja aktiivisen ruokakansalaisuuden kehittymistä.
Lapset, lapsiperheet ja heidän parissaan työskentelevät ovat keskeinen väylä vaikuttaa tulevaisuuden ruokaosaamiseen ja ruokatajun kehittymiseen!
Kädet multaan – aktiivisen ruokakansalaisuuden toimintamalli varhaiskasvatukseen, kouluihin ja paikallisyhteisöihin -hanke käynnistyi syksyllä 2019. Meneillään on pilottivaihe.
Päätavoitteena on kehittää käytännönläheinen ravinteiden kierrätystä lisäävä aktiivisen ruokakansalaisuuden toimintamalli varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja paikallisyhteisöihin, joka lisää:
ravinteiden kierrätystä ja vähentää ruokahävikkiä
ymmärrystä ruoantuotannosta ja kestävistä ruokavalinnoista
kasvisten ja kasvisruoan käyttöä sekä lasten luonto- ja maakontaktia.
Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 145 000 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta.
Tutustu tavoitteisiin ja suunnitelmaan alla olevasta hanke-esittelystä (PDF).
Hyödynnä myös hankkeen muita materiaaleja, kuten bokashin käyttöön opastavaa videota, vuosikelloa viisareineen ja esitettä, miksi kädet on hyvä laittaa multaan.